maanantai 26. elokuuta 2013

Miksi valitsin kurssin

Valitsin kurssin, koska tarvitsen kirjoittamiseeni varmuutta ja nopeutta. Monissa ammateissa joutuu tuottamaan erilaisia tekstejä, ja on hyvä jos se sujuu helposti ja nopeasti. Vahvuuteni kirjoittajana on sujuva kielioppi. Minun ei tarvitse kiinnittää paljon huomiota isoihin alkukirjaimiin ja pilkkujen paikkoihin, sillä ne tulevat luonnostaan. Heikkouteni ovat luovat tehtävät, sillä olen huono käyttämään mielikuvitustani. Tehtävälista vaikuttaa hyvältä, joskin hieman pitkältä. Tekstin aloitus ja ideointi tuottavat minulle ongelmia ja tarvitsen niihin paljon aikaa. Erilaisten tekstityyppien kertaus auttaa monia, ja helpottaa varmasti kirjoituksiin valmistautuessa. Kirjoittaminen ei kuulu vapaa-aikaani, jollei tekstiviestien kirjoittamista lasketa.

 http://blogit.iltalehti.fi/juha-vuorinen/2013/08/23/julkkisten-aa-talo/

Tämä Juha Vuorisen blogiteksti on mielestäni kepeästi ja hauskasti kirjoitettu, ja se käsittelee ajankohtaista asiaa.

perjantai 23. elokuuta 2013

mielipidekirjoitus

Istut illalla kotisohvalla ja päätät selata kavereiden kuulumiset facebookista ja instagrammista. Alat selata etusivua alaspäin, ja huomaat jokaisen kuvan teeman noudattavan samaa kaavaa: kuva on joko peilin kautta otettu salikuva jossa hymyillään ja esitellään uusia treenivaatteita, tai sitten hyvin rahkapitoinen iltapala, jonka kalorit ja proteiinimäärä on laskettu tarkkaan personal trainerin suunnitteleman ravinto-ohjelman mukaan.

Liikunnasta on tullut peilikuvatreenaamista. Nykyään kaikki haluavat syödä terveellisesti, ja saada isommat lihakset koska strong is the new skinny.  
 
Kunnon treenaajalla pitäisi nykyään myös olla personal trainer, joka määrää asiakkaansa elämänrytmin ja kertoo tarkasti mitä saa syödä ja mitä ei. Tämä on hyvä tapa saada elämä järjestykseen niille, joille urheilu on vieras sana ja ruokailutottumukset ovat pielessä. On hienoa, että monet ovat löytäneet itselleen sopivan harrastuksen ja liikuntamuodon tämän uuden muoti-ilmiön innoittamina. Mutta minusta homma menee yli, kun niin sanotut "normaalit", terveet ja liikunnalliset ihmiset alkavat fanaattisesti noudattaa tiukkaa ruokavaliota, ja ravintolassakin soittavat personal trainerilleen onko annos ok. He valistavat kavereitaan, kuinka he ovat oppineet, että ananas on liian sokerinen ja juoksu ei ole hyvästä, koska aerobinen liikunta syö lihasmassaa. Ei saisi syödä ruisleipää tai rusinoita, eikä harrastaa aerobista liikuntaa, vaikka nauttisi niistä. Erilaiset fitness- ja lifestyle blogit saavat kokoajan lisää seuraajia, ja seuraajat luovat omat blogit, jotka täyttyvät täysin samanlaisista kuvista ja päivityksistä.

Miksi yhä harvempi puhuu siitä, kuinka hyvä olo tuli itse treenaamisesta, eikä peiliin katsomisesta? Ihmisten pitäisi miettiä, mistä tulee hyvä olo ja miten kroppa voi, ei miltä se näyttää. Itse mieluummin näytän erilaiselta, kun luovun siitä mistä saan iloa. Ulkonäön ei pitäisi motivoida ihmisiä liikkumaan, vaan aito kiinnostus ja hyvän olon tavoittelu.

Joten mitäpä jos hellittäisitte vähän? Tilaisitte ravintolassa sen annoksen mikä kuulostaa hyvältä. Laittaisitte urheillessanne hyvän biisin soimaan ja vetäytyisitte vähän kauemmas siitä pelistä. Eikä jokaista treeniä tarvitse päivittää nettiin. Kyllä, me muutkin treenaamme, vaikkemme julkaise siitä kuvatodistetta joka päivä.